Koulutustilanteessa yksi oppimista hidastava tekijä voi olla se, että linnulta pyydettävän asian tekeminen on tarpeettoman hankalaa. Tämä voi heikentää linnun kiinnostusta tehdä siltä pyydettävää asiaa, vaikka se tietäisi, mitä pitäisi tehdä.

Esimerkiksi artikkelissa “Training Animals: The Art of Science” Steve Martin kirjoittaa, että yksi tärkeä tekijä luotettavien käyttäytymismallien kouluttamisessa on eläimen itsevarmuus, ja itsevarmuutta luo erityisesti toistot. Lisäksi hän kirjoittaa ympäristön ärsykkeiden merkityksestä ja havainnoinnista koulutustilanteessa; miten pienikin ympäristön asia voi estää lintua tekemästä siltä pyydettyä asiaa (1). Mutta mitä jos emme ole saaneet tehtyä vielä riittävästi toistoja, jotta lintu toimisi tilanteessa itsevarmasti?

Yksi este sulavien toistojen saamiselle voimme olla me itse; ehkä vaikeutamme linnun toimintaa tai oppimista suoraan omalla toiminnallamme, tai olemme järjestäneet koulutustilaisuuden paikassa, jossa jokin asia vaikeuttaa pyydettävää toimintaa. Tällöin ei riitä miettiä, miten linnun palkitsee toiminnasta, vaan on tärkeää myös havainnoida ympäristöä ja poistaa toimintaa vaikeuttavat tekijät.

Miten saada papukaija matkahäkkiin?

Erinomainen esimerkki edellä mainitusta ympäristön vaikutuksesta on linnun opettaminen menemään matkahäkkiin, sillä kyseessä on monien lintujen kannalta vähintäänkin epäilyttävä tilanne: kiipeäminen paikkaan, josta ei pääse välttämättä saalistajaa karkuun. Sen lisäksi, että mietit, mitä lintu saa matkahäkkiin kiipeämisestä, mieti myös, miten saisit tehtyä siitä mahdollisimman helppoa.

Matkahäkkiin kiipeämistä voit helpottaa esimerkiksi kahdella tavalla, jotka eivät välttämättä tule heti mieleen:

• Voisiko lintu matkahäkin pinnoissa kiipeilemisen sijaan kävellä suoraan ortta pitkin matkahäkkiin? Orsien sijoittelulla häkissä käymistä voidaan helpottaa merkittävästi.
• Nostamalla häkin merkittävästi korkeammalle siitä saa tehtyä linnun kannalta mahdollisesti turvallisemman paikan. Näin häkkiin kiipeäminen on jälleen linnun kannalta pienempi paha.

Kun ympäristön puolesta häkkiin kiipeäminen on tehty mahdollisimman helpoksi, voidaan toistojen kautta saada aikaan itsevarmaa toimintaa, jonka ansioista lintu kiipeää häkkiin pyynnöstä hieman hankalammassakin tilanteessa.

Samaa asiaa voidaan miettiä myös, jos halutaan opettaa lintua kiipeämään omaan häkkiinsä. Ehkä lintu palaa joka ilta omaan häkkiinsä nukkumaan, mutta ei ole halukas kiipeämään sinne muuten, sillä pelkää jäävänsä häkkiin sisään? Tällöin voidaan katsoa, että asian oppimisen kannalta suurin este on ylittää häkin oven raja.

Poistamalla häkin oven muodostaman esteen voimme tehdä häkkiin palaamisen opettelusta hieman helpompaa: siirretään orsi häkin sisältä häkin ulkopuolelle. Näin lintu voidaan opettaa kiipeämään pyynnöstä jollekin tietylle orrelle, ja koska orsi ei ole häkin sisällä, voidaan päästä tekemään useita toistoja huomattavasti nopeammin.

Kun toistot ovat luoneet toiminnalle (eli tietylle orrelle kiipeämiseen) itsevarmuutta, voidaan orsi hiljalleen siirtää häkin sisään.

On olemassa lukemattomia muitakin tilanteita, joissa ympäristön esteet voivat vaikuttaa linnun toimintaan. Jos haluat opettaa lintua lentämään luoksesi, varmista, että orsi, jolta lennetään, on riittävän irrallaan muusta ympäristöstä. Näin mikään ei häiritse lentoon lähtöä. Toisaalta kädelle tai kepille astumista voi vaikeuttaa oudossa kulmassa oleva käsi tai keppi.

Kannattaa siis katsoa ympärille ja miettiä, miten linnulta pyydettävä asia olisi mahdollisimman helppoa.

Muut ympäristön häiriötekijät

Tuire Kaimio kertoi haastattelussaan (2), että yksi papukaijojen kouluttamisen haaste on niiden älykkyys: ne voivat keksiä monia muitakin tapoja viihdyttää itseään. Itse havaitsin tämän opettaessani kultaposkiamatsoni Kamia noutamaan esinettä. Kävikin niin, että noudettava esine oli äärimmäisen mielenkiintoinen, joten Kami ei halunnutkaan luopua siitä. Tällöin yksi vaihtoehto oli vaihtaa noudettavaa esinettä.

Kuvan akryylilelu oli molempien amatsonien mielestä liian mieleniintoinen, joten sen omistajuussuhde aiheutti lievää kiistaa. Tämä oli omiaan vaikeuttamaan esineen noutamisen opettamista.

Oikeastaan mikä tahansa mielenkiintoinen ympäristöstä löytyvä asia voi viedä papukaijan kiinnostuksen itse koulutettavasta asiasta. Tavoitteena ei tietenkään ole, että koulutus tapahtuisi täysin tyhjässä tilassa, jossa olisi vain yksi orsi (on hyvä, että lintu pääsee halutessaan pois koulutustilanteesta). Kannattaa kuitenkin miettiä, onko esimerkiksi linnun lempilelua järkevää pitää lähettyvillä saatavilla.

Steve Martin kirjoittaa alussa mainitussa artikkelissa, että pienikin asia, kuten kaukana ajava auto, pieni tuuli tai uusi kouluttaja, voivat estää papukaijaa tekemästä siltä pyydettyä asiaa (3). Erityisesti jos ympäristössä on jotain uutta ja mahdollisesti pelottavaa (tai ainakin epäilyttävää) voi linnun keskittyminen mennä tämän asian tarkkailuuun. Ehkä uusi lelu tai kasvi? Mahdollisesti perheenjäsen, johon lintu ei ole täysin tottunut?

Poistamalla tällaiset ärsykkeet ympäristöstä voimme saada linnun keskittymään asiaan, jonka haluamme sen tekevän.

Luo mahdollisuus onnistumiselle

Eläinten koulutuksessa yksi tärkeimpiä asioita on kantaa oma vastuumme koulutuksesta. Eläin toimii tilanteessa parhaakseen katsomallaan tavalla, ja joskus tämä asia ei toivomamme mukainen. Eläin ei koskaan toimi väärin! Kouluttajina meillä on mahdollisuus luoda tilanne niin, että saamme papukaijamme tekemään vapaaehtoisesti siltä pyytämämme asian.

Jos lintu katsoo parhaakseen pysyä häkin ulkopuolella, voimme pyrkiä opettamaan häkkiin sisään kiipeämisen sijaan linnulle, että sen pitää kiivetä tietylle orrelle. Näin voimme saada toistoja ja rakentaa itsevarmuutta helposti.

Kannattaa siis jo ennen kouluttamisen aloittamista katsoa ympärillesi ja tehdä oppimisesta myös linnun kannalta mahdollisimman helppoa.

• Papukaija matkahäkkiin ja mukaan sujuvasti käsittelee tarkemmin edellä mainittua matkahäkkiin kiipeämistä.
• Eläinten koulutuksen uranuurtajien Keller ja Marian Brelandin artikkeli THE MISBEHAVIOR OF ORGANISMS kertoo tilanteista, kun luonnolliset käyttäytymistaipumukset vaikeuttavat kouluttamista.

1. Steve Martin & Susan Friedman: Training Animals: The Art of Science
2. Tuire Kaimion haastattelu, Kaijutin 2010
3. Steve Martin & Susan Friedman: Training Animals: The Art of Science