Usein uuden linnunomistajan ensimmäisiä kysymyksiä on se, miten sen linnun saisi kesyyntymään. Mutta tarvitseeko ihmistä pelkäävää tai ainakin varautunutta papukaijaa yrittää kesyttää?

Eri ihmiset haluavat eri asioita lemmikkipapukaijoiltaan ja oikeaa vaihtoehtoa tähän ei olekaan. Joku haluaa seurata villimpää parvea, mutta monet haluavat lemmikin, jonka kanssa voi olla vuorovaikutuksessa: sitä voi käsitellä ja sen kanssa voi tehdä asioita. Jos tämä ei ole mahdollista heti alusta, nousee kysymys siitä, miten linnun saa kesytettyä.

Keskustelin aiheesta erään toisen harrastajan kanssa jonkin aikaa sitten. Mielestäni hän ilmaisi asian hyvin: kesyttämisen sijaan linnulle tulisi tarjota ympäristö, jossa se voi voida hyvin pelkäämättä mitään. Näin se voi kesyyntyä ajan kanssa omaan tahtiinsa. Jos mietitään, mitä kesyyntyminen on, tämä vaikuttaakin järkevältä. Loppupelissä kyse on oppimisesta (voidaan puhua myös luottamuksen luomisesta): eläin oppii alkuun, ettei ihminen ole uhka, sekä ajan kanssa sen, että vuorovaikutus ihmisen kanssa on positiiivinen asia.

Varsinkin jos puhutaan poikasesta, jolla ei ole aikaisempia huonoja kokemuksia ihmisestä (eli ei väkisin käsitelty tai otettu pöntöstä käsiteltäväksi), tämän auttaa nopeasti. Kun havaitaan, ettei ihminen ole uhka, tämä voikin alkaa vaikuttamaan tutustumisen arvoistelta asialta. Tällöin voidaan käyttää myös herkkuja apuna ja tarjota niitä esimerkiksi ensiksi ihmisen läheltä ja tämän jälkeen kädestä.

Avainasemassa on se, että linnulle ei anneta missään vaiheessa syytä säikähtää ihmistä. Ympäristön järjestelyjen ja riittävän virikemäärän avulla voidaan välttyä siltä, että tulisi tarve häätää lintu pois samalla sitä toruen; tämä on omiaan saamaan ihmisen vaikuttamaan pelottavalta. Ajan kanssa pelkkä toruminen voi muodostua linnun kannalta epämiellyttäväksi asiaksi, kun se yhdistetään riittävän usein pelottavaan asiaan, ja saa aikaan pelkoa tai jonkin muun epämiellyttävän tunteen. Myös linnun lukemisen merkitys nousee erittäin tärkeään asemaan: on osattava perääntyä, kun vaikuttaa siltä, että ihmisen läsnäolo ahdistaa lintua.

On tärkeää, että vuorovaikutus tapahtuu linnun ehdoilla ja sen aloitteesta. Kaikkien liikkumista estävien asioiden käyttö (kuten se, että lintu on häkissä) voi ahdistaa sitä, sillä se poistaa mahdollisuuden paeta tilanteesta. Harvoilla ihmisillä on niin isoa häkkiä käytettävissä, että lintu pääsisi siellä turvalliselle etäisyydelle. Tietenkin perushoitotoimenpiteet on tehtävä, mutta nekin voi tehdä mahdollisimman varovasti.

Onkin turvallisempaa papukaijasi mielestä, että se saa itse hakea ensimmäisen kontaktin ihmiseen. Liika kesyttämisen yrittäminen johtaa herkästi tilanteeseen, jossa ihminen tahtomattaan esittäytyy uhkana linnulleen. Eli sen sijaan, että yrittäisit päivä päivältä lähestyä lintua enemmän, pyri antamaan sille syy tulla päivä päivältä lähemmäs sinua. Voit käyttää tässä apuna herkkuja, mutta tässäkään ei kannata odottaa liikaa, vaan aloita jättämällä herkut riittävän kauaksi ja tuo niitä hiljalleen lähemmäksi.

Kesyttämisen sijaan onkin hyvä miettiä ensisijaisesti sitä, miten saat eläimelle mahdollisimman hyvät olot, jossa se voi kesyyntyä. Miten luot ympäristön, joka on turvallinen ja sisältää riittävän määrän virikkeitä? Miten tarjoat terveellisen ruokavalion? Kun papukaijalla ei ole ympäristössä asioita, joita sen pitäisi pelätä, voi se oppia, että ihminenkään ei ole pelottava asia.

• Artikkeli Papukaijan kesyttäminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä antaa ohjeita linnun kesyttämiseksi